Suhtautuminen yrittäjyyteen on kehittymässä ilahduttavasti myönteiseen suuntaan. Pienten ja keskisuurten yritysten eli pk-yritysten merkitys tunnustetaan tänä päivänä yleisessä keskustelussa. Vaikka 25 suurinta suomalaista yritystä vastaa edelleen yli puolesta maamme viennistä, tarvittaan yhä enemmän kansainvälistyviä pk-sektorin yrityksiä. Pk-yritysten osuus kaikista yrityksistä on 99,8 prosenttia. Vaikka juhlapuheissa yrittäjyydestä puhutaan positiivisesti, päätöksenteon eri tasoilla luotetaan yhä erityisesti suuryritysten voimaan. Valtionhallinnon suhtautuminen muuttuu vaalikausittain, ja kunnissa asennoituminen on vaihtelevaa. Asennoituminen yrittäjyyteen heijastuu muun muassa kaavoitus-, tarjouspyyntö- ja ulkoistamispäätöksiin.
Maamme talouden kehitys ja yritystoiminta eivät ole kiinni vain konkreettisista päätöksistä, vaan myös siitä mistä keskustellaan ja mihin sävyyn. Mitä enemmän yritysten ja sitä kautta koko talouden kasvupotentiaalista saadaan lähitulevaisuudessa irti, sitä vähemmän joudutaan miettimään, mitä veroja korotetaan ja kuinka paljon tai mitä julkisia menoja vähennetään.
On päästävä myönteiseen asenneilmapiiriin suhteessa riskinottoon, kasvuun ja menestykseen. Suomen nouseminen talouskriisistä on kiinni siitä kuinka nopeasti saadaan synnytetyksi uutta innovatiivista yritystoimintaa ja miten mikroyritykset pääsevät kasvuun kiinni. Tavoitteeksi on asetettava voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuuden nostaminen 12 prosenttiin kaikista yrityksistä.
Suomen on löydettävä uusia tapoja rahoittaa suomalaista hyvinvointia. Verotulot jakaantuvat karkeasti kolmeen osaan: kulutusveroihin kuten arvonlisäverotulot, tuloveroihin ja muihin veroihin, jotka kukin tuottavat kolmasosan. Tämä tarkoittaa, että kulutusverot ja palveluyritysten maksamat palkat ovat huomattava osa suomalaista verotusta ja sen myötä hyvinvoinnin rahoittamista.
Palvelusektori jakaa verotuksen kautta hyvinvointia merkittävästi koko Suomeen. Palvelujen lisäksi tarvitsemme uudenlaista teollisuutta, joka myös kykenee vientiin. Kun perinteinen vientiteollisuus lähtee globaaleille markkinoille, se siirtyy hyvin nopeasti sinne, missä kustannukset ovat kokonaisuudessaan alhaisimmat. Tässä kisassa Suomi on pärjännyt perinteisesti aika huonosti.
Samalla meidän tulee tähdätä entistä enemmän myös kehitysmaiden piirissä tehtävään työhön, jolla voi olla merkittävä vaikutus sekä niiden omalla muutokselle että Suomelle.
Henry Määttä, pienyrittäjä
